JCC 50

Tänään inspiroiduin Jehkottaren haasteesta. Valitsin bingorivin puuleike muotona-harmaa-sanaleike, lähinnä koska se oli minulle todellinen haaste. Minulla on puuleikkeitä, mutten oikein osaa käyttää niitä, samoin sanaleikkeitä (ja sitten aina kumminkin leikkelen sanat vanhoista kirjoista). Ja harmaakin väri, hmmm.

Omistan kaksi harmaata akryylimaalia, hiukan sinivoittoisen Paynes Gray'n ja ruman perusvaalean. Lisäksi valitsin pyöreät puuleikkeet ja tummanharmaata hilettä. Suunnittelin nimittäin alkuun tekeväni harmaansateisen joulun ja nämä pyöreät muodot olisi olleet katukaivojen kansia.

Sekoitin molempia harmaita yhteen. Taustapahvini olivat ruskeita, joten se vaikutti lopputulokseen. Molempia oli hiukan leimattu etukäteen, nämä siis olivat kauan laatikossa pyörineitä hylkiöitä joita en tietenkään raatsinut ikinä heittää pois.

Puukuvioihin ripottelin lopuksi tummia hileitä ja kiinnitin ne mod podgella.

Kuviot ja tekstileikkeet pääsivät vihdoin käyttöön nekin. Täytyy sanoa, että harmaa on oikein elegantti ja hienostuneesti surullinen väri joka tuo tunnelmaa. Kiitos haasteesta!

Pahansuisia kaloja

Jehkottaren haasteeseen tein bingorivistä 'pahvi - metallivaha - musta gesso' tällaisen korttiparin.

Tausta on revittyä, mustalla gessolla maalattua aaltopahvia, jota hieroin Nuvon vihreällä metallivahalla.

Tykkään niin noista nenäkkäistä lauseista!

Revi irti perhosen siivet

Minut pyydettiin 'vierailevaksi tähdeksi' Jehkottaren kesäkuun haasteeseen, joka siis alkaa nyt.
Sain etukäteen tämän kuvan:

En kuuntele minkäänlaista musiikkia, joten olen autuaan tietämätön siitä sisältyykö haasteeseen joku musiikkikappale. Minua kutkuttivat enemmänkin sanat: revi irti perhosen siivet.

Perhosen siivet ovat hauraat ja ilman siipiä perhonen on kuollut. Siivet ovat unelmien ja ajatusten symbooli. Entäpä jos siivet olisivat kiinni mekossa? Ja mekon voisi halutessaan pukea päälleen? Voisi näin vuorotella tavallisen elämän ja unelmien välillä.
Syntyi ryhmä siipimekkoja, henkarille ripustettuja. Emme näe kuka niitä on käyttänyt, mutta näemme heidän ajatuksensa.

'Minulla on tunteita'
'Kunpa joku rakastaisi'

'Yksin'

Pohjat on tehty lomakekansion kanteen akryyliväreillä maalaten. Mekot ovat gellikokeilun satoa, siivet leimattu ja niiden pinnalla krakeluuria muistuttamassa niiden - ja unelmien - lasisesta hauraudesta. Sanat löytyivät vanhasta kioskiromaanista, tosin ei sellaisenaan vaan niitä on luovasti yhdistelty.

I'm entering this also in:
SimonSays Wednesday: Anything goes.

Rakastan sinua vielä / A broken heart

Rakkaus tuntuu olevan teemana vähän kaikkialla tässä kuussa eikä Jehkottaren haaste tehnyt poikkeusta. Mutta oli kiintoisaa tutkia särkynyttä sydäntä, onhan tähän asti aiheena ollut rakkaus, ei torjuttu tai loppunut rakkaus.
Miellyttävän tumma teema kaipasi tummia värejä. Sydämet tein kohopastalla pahvista leimaamien sydänten päälle, lopuksi maalasin ne. Piakkoin panen ohjeet blogiinkin.
Revin sydämet ja lisäsin kuparihiutaleita ikäänkuin ne olisivat kytevää tulta eli tunnetta (ja myös koska ne oli aika lailla kuusikulmioita jotka oli haasteinspiraationa annettu). Sydämen puolikkaat on yritetty taas yhdistää (rautalangalla), mutta särkynyt mikä särkynyt.

Osallistun siis Jehkottaren haasteeseen nro 16.

I have covered about all kinds of love this month, but there is one more: the broken heart.
Love is not gone yet, it smolders and burns on a low flame, causing ache and distress.

 Heart was done with texture paste, paints and inks, I then tore it in two halves and 'mended' it with wire. Copper mica flakes are the embers.

Sorry for breaking your heart

Jehkottaren #9 haasteeseen kuuntelin inspiraatiolaulua. 'Anteeksi, että särjin sydämesi' siinä laulettiin. Mutta tuntuu kuin tarina ei olisi vielä lopussa ja toinen haluaisi vielä palata yhteen - kenties toinenkin?

Pohjana mainoskortti, ensin hiekkapaperilla käsitelty, sitten yläosaan epätasaisesti vaaleanvihreää akryyliväriä, alaosaan karttaa. Sitten hieroin yläosaan vaaleaa leimasinmustetta pilvien taustaksi. Meressä käytetty jotain sapluunaa elävyyttä tuomassa (kartat on liian tasavärisiä näyttääkseen hyvältä).

"Sorry for breaking your heart."

Made for a challenge with music inspiration. The background is a postcard which I sanded first, then applied a piece of a map on the bottom and seafoam green acrylic on top. Further a white wash on top half as the background for the clouds.

Räyheää / Rough shots

Tällä kertaa vähän aikaisempaa räyhempiä kortteja. Jehkottaren kesäkuun haasteessa (johon näillä osallistun) on musiikkikappale, joka toi mielikuvia tummista, jopa synkeän voimakkaista väreistä. En koe laulua positiivisena, vaikka siinä pilkahtaakin toivo - tai ainakin toiveet. Olen aistivinani kyselyä, jopa epätoivoa... no, kuunnelkaapahan itse.
Tämmöiset kortit nyt musiikin kyytipojaksi syntyi.

This set is made for a Finnish challenge. If you want, follow the link to the music that was provided for inspiration. 

The music had some very rough sounds, so my cards became rough and unrefined.

This is not judging, because rough can be a good thing too.

If something is rough it means that it lacks artificiality. It means something is real, original, unadorned.

I have used here Ayeeda Chalk mist Turquoise, Ayeeda Black Mica Flakes and some children's plastic letters. The numbers were left as is, but the letters were originally pastel yellow and pink. They were gessoes and afterwards sprayed with black chalk mist (Ayeeda).

Iloiset atc-muusat / Happy Art Muses

 Jehkottaren tämän kuun haaste perää vahvoja värejä. Näitä tekiessä huomasin, että en taidakaan olla vahvojen värien ihminen... Aina sitä oppii itsestään jotain uutta.

Another Finnish challenge - this time calling for strong colors. 

I made my cards back out of paint chips, then altered some magazine pictures for the Art Muses.

Nämä ovat luovan alan muusia. He näyttävät käsillään kuin lapset kuinka i-ii-ii-so mielikuvitus tai luovuus on. Leikkasin lopuksi rei'ittimellä pikku ympyröirä, jotka kohotin kristallilakalla puolihelmiksi.

Linkitän siis Jehkottaren haasteeseen #7.

Koska panin KK:n Kiertävään Materiaalikuoreen loput maaliliuskani ja epäilen, ettei kukaan niitä sieltä viitsi ottaa kun ei tiedä mitä niillä tekisi, tein pienen koosteen siitä miten kortit syntyivät. Maaliliuskat on hyvää, vahvaa ja kirkkaanväristä paperia, joka on helppo jatkokäsitellä vaikka miksi.

Tästä kaikki alkoi:

I selected my brightest paint chips for these cards. Here the paint chips are huge and color coordinated. Not that I would ever dream of painting a room in such strong colors or somewhat weird combinations. Psychedelic is a word that comes to mind, and that is putting it kindly.

Olin jättänyt (mielestäni) rumimmat maaliliuskat itselleni. (En yhtään kärsi näitä väriyhdistelmiä.)

Leikkasin ne näin:

Liimasin sinne tänne paperiteipin pätkiä ja suihkutin turkoosilla mattasuihkeella pitsisapluunan läpi:

I pasted some tissue tape here and there and used Ayeeda Chalk spray through a plastic lace doily.

Next picture down, see how the white stamping didn't stay white but became light turq in those areas where it lay over the spray.

Tämän jälkeen leimasin vielä valkoisella leimavärillä joitain kiehkuroita. Leimavärini on vesiliukoinen ja reagoi turkoosin suihkeen kanssa vaikka tämä olisi kuivunutkin. Eli valkoinen leimaus muuttuu vaaleanturkoosiksi niiltä kohdin missä se osuu suihkeen päälle. Se näkyy mm. allaolevassa kuvassa.
Lopuksi askartelin naiset. Gessosin lehdestä löytämäni naamat, värjäsin ne vesiväreillä, tummensin hiuksia, pidensin ripsiä jne jne. Tein mekot, maalasin niille jalat ja kädet ja panin vyötärön seutuville lyhyen lausahduksen.

Olkoon luovuutesi on nää-ää-i-n iso!

The Art Muse says: May your creativity be --- this---- large. 

Luonnonmateriaaleja / the natural world

Jehkottaren #6-haasteeseen osallistuminen meni viime metreille, sillä lupaavan alun jälkeen en tiennyt miten jatkaa.
Sekoitin sahanpurua, valkoista akryylimaalia ja valkoista liimaa ja tein siitä eräänlaista kohopastaa. Sitä levitin reilulla kädellä sapluunan läpi valmiiksi maalatuille korttipohjille. Pasta kohosi ja kohosi kun sahanpurut imivät itseensä nestettä ja turposivat. Kun olin alkuun suunnitellut kollaasia, ei tämä nyt ollutkaan mahdollista. Piti siis vaihtaa suunnitelmat ja ryhtyä tekemään korttia pohjan ehdoilla.

Koska pohja oli jo kolmiulotteinen päätin jatkaa samalla linjalla.

Näistä tuli unenomaisia ja hieman maagisia (vrt. aamupostauksen peurat). Oksista riippuu kaikenlaista mielikuvituksen matkalla tarvittavaa.

You can hardly see the thin copper wires that I have used to hang objects from the twigs. I hung items one might need on a journey to a dream land.

Dream big and follow your heart.

Close your eyes, open your mind.

Spread your wings and jump!

This was my mad adventure into 3D. The stuff for background stenciling was mixed by yours truly: a concoction of white glue, white acrylic paint and sawdust. The sawdust was rather coarse and as it took in the liquid from paint and glue it just kept expanding.

Kirjoja ja lukijoita / Books and reading

Jehkottaren haasteessa ihastuin ensin väreihin. Mutta kuinka ollakaan, myös aihe ja leiskaehdotus pääsivät kortteihini. Aloitin tekemällä pohjan erään kirjanjulkistamistilaisuuden kutsukorttin. Seurasin enemmän tai vähemmän tätä mainiota videota, sillä erotuksella että käytin kaavapaperia tarrojen sijaan. Kuvittelin lisääväni vielä enemmänkin mömmöjä, joten suojasin silkkipaperipinnan liimalakalla. Ei olisi kannattanut, pinta jäi epämiellyttävän liukkaksi ja kiiltäväksi.

For a challenge with a mood board I started creating the background first. As the prompt was about books I though it very fitting to start with an invitation to a book reading. I followed loosely this great video, using brown tissue instead of stickers and clear gesso instead of white gesso. I like the translucent background.

On harvinaista löytää historiallisia ylioppilaskuvia. Nämä löytyivät roskista, jonkun mamman tai pappan jäämistöjä oli jälkipolvi tyhjennellyt... no, onni oli ilmiselvästi puolellani. 1800/1900-lukujen vaihteeseen sijoitan nämä asujensa puolesta. Siihen nähden aika yllättävää, että tyttöjen kuvia oli kolme ja poikien vain yksi. Olisin kuvitellut asian olevan ihan päinvastoin.

I have found great photos at fleamarkets - but this was the first I ever found in a garbage. The caps they are wearing are the Finnish version of student caps. You will put it on at the high school graduation ceremony. They are still used today, but this photo must be from the turn of the previous century.

Ylioppilaat vuosimallia 1901.

Kahdeksantoistavuotias.

Poika luki.

 Tämä muistuttaa vähän omaa ylioppilaskuvaani. Muistan kuinka joku äidin tuttava kommentoi sitä sanomalla 'hänpä on älykkään näköinen'. Kuka kahdeksantoistavuotias haluaa kuulla mokomaa!? Mieluummin olisin kuullut olevani kivan näköinen, kaunis, viehättävä tai jotain muuta yhtä pinnallista...

 Ja että olisi kirjoja, pitää jonkun kirjoittaakin niitä.

Runotyttö

Panitko muuten merkille ylioppilaslakin kurinalaisen mallin? Se on kovin jämptin oloinen, suora ja kova. Ei mitään pehmoilua!
Osallistun näillä Jehkottaren #5 haasteeseen.

Helmikuussa / Inspired by Winter

Hitaasti blogeja kiertelevänä törmäsin vasta nyt Jehkottaren haasteisiin. Helmikuulle on annettu kauniita lumikuvia ja jopa leiskasuositus.

No, kokeiltava oli. Nämä ovat ihan eri tyyliä kuin tavallisesti. Katsoin jotain mixed media-lähetystä you-tubesta ja mietin, voisiko kerrostettujen paperien tekniikkaa a la skräppi soveltaa atc-korttiinkin vai asettaisiko korttien verrattain pieni koko esteitä.
Kuvien alla on kuutisen kerrosta erikokoisia papereita. Paperipinkkaa vähän suttasin valkoisella yhtenäisemmiksi, lopuksi maalasin taustan reunoilta keskelle osittain paperien päälle ja pikkasen leimailin sitä valkoisella helmiäismusteella. Lopuksi tulivat kuvat ja koristeet.
Sarjan nimeksi tuli Talvi Sveitsissä. Osallistun sillä Jehkottaren neljänteen haasteeseen.

Winter in Switzerland. How magical! Skiing, mountains, sunshine... This is a new style for me. I wanted to see if you can make a scrap layout on a small atc card. In a way these cards are fuller than what I normally make, but also a lot emptier. I piled up about six different papers, then painted the centers white with a dry brush. The backgrounds were painted from edges towards the center. Final layers are the red sentiment/ snowflake and the postage stamp lookalikes. It needed something else, so I added a fleece snowflake and glued some glitz on top.
Thanks for looking!